
Päivitän aamupäivän blogia omassa huoneessani iltapäivän puolelle. Sitten lähden katsastamaan kaupunkia. Hotelli on laitakaupungilla hiekkarannan lähellä ja uberilla kestää puoli tuntia keskustaan. Onneksi se maksaa vain 5 euroa.
Kaupungilla kulkee hyvin vanhoja pieniä ratikoita, jotka näyttävät pysyvän koossa mainosteippauksilla? Kaupungin yleisilme on vihreä. Puilla reunustettuja puistokatuja on paljon. Se on laitakaupungilla eduksi, sillä rakennukset eivät ole järin kauniita. Joku arkkitehtuurin emeritusprofessori ehdotti Hesarissa tänään, että Helsinkiin pitäisi istuttaa miljoona puuta. Lyön vetoa, että Odessassa on jo yli miljoona.
Kaupungin laidalla on uusia ökypalatseja ja köyhiä mökkejä rinnakkain. Keskustaan päin mennessä on vanhoja neuvostokerrostaloja ja joukossa myös korkeita tornitaloja, joista osa näyttäisi olevan vasta rakenteilla. Ihan keskustassa on hienoa vanhaa arkkitehtuuria. Täälläkin pääosa vielä kunnostamatta. Aika paljon on myös tyylikkäitä kuppiloita, baareja ja luksusmerkkien kauppoja. Odessa taitaa olla Ukrainan paremman väen lomakohde. Muuta kuin Venäjää kuitenkin kuulee vähän.
Kävelen katsomaan Potemkinin portaita. Isot portaat ovat joo. Portaiden alapäähän on rakennettu maantie, ja sen toiselle puolelle, merinäköalan eteen, on keksitty pystyttää tornihotelli.
Noin yleisesti ottaen Odessa on ihan mukavan oloinen kaupunki. Sääli että ehdin olla täällä vain yhden päivän. Huomenna pitää jatkaa matkaa Tonavan suistoon.

Struudeli kahvila. Lohistruudeli ja marjastruudeli. 
Odessan uutta arkkitehtuuria… 
Enemmän koristeita on enemmän koristeita? 



Täti tolpan päässä lienee Katariina Suuri 
Potemkinin portaat 
Mezze. Tämmöisiäkin falafel paikkoja löytyy… 
Mezze ravintolan herkkuja 
Käpyjuoma